8.8.2022

Helsingin kaupungin työntekijöiden palkkapäivä on kuin lottoarvonta: Koskaan ei tiedä, kilahtaako raha tilille vai purraanko seuraava kuukausi näkkileipää

kaksi työntekijää ja aviannippu

Helsingin kaupunki on epäonnistunut tärkeimmässä työantajavelvoitteessaan – palkanmaksussa. Kuukausia kestäneet ongelmat ovat aiheuttaneet palkatta jääneille kohtuuttomia lisämenoja ja muita hankaluuksia, jotka kaupungin tulisi korvata.

Tämä ei voi olla oikein, tuumasi helsinkiläinen Esa Suominen. Hän oli neljän lapsensa kanssa Linnanmäellä ja mietti kuumeisesti, riittääkö raha jäätelötötteröihin.

– Huvipuiston maksullisiin laitteisiin meillä ei ollut varaa, tietenkään. Lapset olivat nyrpeinä siitä, ja itse laskeskelin senttejä, onko meillä varaa edes jäätelöön.

Esa Suominen ja lapset
Väärin maksetut ja myöhässä olevat palkat ovat aiheuttaneet huolta Esa Suomiselle. Monilapsisessa perheessä pelkästään ruokamenot ovat isot.

Näin Esa Suominen kuvailee heinäkuista lomapäivää, jonka piti olla kesän kohokohta. Lomamatkasuunnitelmat perhe oli pannut jäihin jo aikaisemmin, koska rahaa ei ollut.

Suominen ei ole suinkaan työtön eikä toimeentulotuen asiakas. Hän sattuu olemaan yksi niistä sadoista Helsingin kaupungin työntekijöistä, jotka ovat kevään ja kesän aikana jääneet joko kokonaan tai osittain ilman palkkaa.

– Luotto kaupunkiin työnantajana ja palkanmaksajana on mennyt.Nuoriso-ohjaajat Esa Suominen ja Riikka Valkonen

Helsinki on Suomen suurin työnantaja: sen palveluksessa on noin 39 000 henkilöä. Heistä viisi prosenttia, eli noin pari tuhatta henkilöä, on kärsinyt huhtikuusta lähtien palkanmaksuun liittyvistä ongelmista.

Osa työntekijöistä on jäänyt kokonaan ilman palkkaa, jotkut toistuvasti. Osalle kaupunki on maksanut vain osan palkasta, työaikalisistä ja lomarahasta. Joillekin palkkaa on maksettu liikaa, jonka takia heitä odottaa takaisinperintä.

– Luotto kaupunkiin työnantajana ja palkanmaksajana on mennyt, sanovat nuoriso-ohjaajat Esa Suominen ja Riikka Valkonen.

JHL:läinen kaksikko suivaantui tilanteeseen siinä määrin, että teki kesäkuussa rikosilmoituksen työnantajan menettelystä.

Lue lisää: Sarastia-yhtiön palkanmaksut takkuavat – Ami Kortesniemi joutui kärttämään palkkaansa viikon: ”Onneksi tilillä oli rahaa ruokaan”

Väliin liikaa, väliin liian vähän

Riikka Valkoselle kaupunki on maksanut liian suurta palkkaa, koska hän teki helmikuussa lyhyen sijaisuuden, josta kuului maksaa normipalkkaa enemmän. Tieto sijaisuuden päättymisestä ei ole kuitenkaan lukuisista yrityksistä huolimatta välittynyt palkanmaksuun, ja liikamaksu on jatkunut kuukausia.

Toisaalta taas Valkonen ei ole saanut keväältä kaikkia hänelle kuuluvia ilta- ja muita lisiä.

kukkarossa, jossa rahaa
Noin pari tuhatta Helsingin kaupungin työntekijää on jäänyt kevään aikana joko kokonaan tai osittain ilman palkkaa.

Valkonen on myös nuoriso-, hallinto- ja kulttuurin toimialueen varapääluottamusmies. Luottamustoimensa takia hän on saanut kymmeniä yhteydenottoja työntekijöiltä, jotka yrittävät epätoivoisena selvittää palkkojensa, lisiensä ja lomarahojensa kohtaloa.

Tuorein tapaus koskee seitsemää nuorisotoimen kesätyöntekijää, jotka ovat jääneet ilman ensimmäistäkään tiliä.

– Kun selvittelin asiaa, kävi ilmi, että heidän työsopimuksensa ovat jossain limbotilassa Sarastian syövereissä. Talpasta taas kerrottiin, että jos hyvin käy, he saavat tilin elokuussa.

Valkosen mielestä palkkasekoilu voi tulla kalliiksi kaupungille, eikä se ainakaan ole omiaan kiillottamaan Helsingin kuvaa työnantajana.

Hijat vaihtui Sarastiaan

Helsingin palkanmaksuun liittyvät ongelmat ovat olleet kestopuheenaihe työntekijöiden keskuudessa jo kuukausia. Myös useat mediat, muun muassa Yleisradio, Helsingin Sanomat sekä iltapäivälehdet, ovat repineet isoja otsikoita aiheesta.

Ongelmien juurisyy on maalis-huhtikuun taitteessa 2022 tapahtunut palkanmaksujärjestelmän muutos. Sitä ennen kaupunki maksoi palkat 80-luvulla käyttöön otetulla Hijat-järjestelmällä. Koska se oli tulossa elinkaarensa päähän, irtisanoi kaupunki sopimuksen ja otti käyttöön Sarastian.

Uusi järjestelmä otettiin käyttöön huhtikuussa 2022. Ongelmat alkoivat heti.

Päätös uuden järjestelmän vaihtamisesta tehtiin vuonna 2020. Jälkikäteen on käynyt ilmi, että sen käyttöönotolle ei varattu tarpeeksi aikaa. Tietojen siirrossa uuteen järjestelmään on ilmennyt ongelmia, ja myös itse järjestelmä on osoittautunut monimutkaiseksi ja tietokoneajot hitaiksi.

Lisäksi kaupungin Taloushallintopalvelun Talpan palkanlaskijoiden koulutus on osoittautunut puutteelliseksi.

Näistä syistä kaupungin työntekijöiden palkanmaksu on ollut huhtikuusta lähtien kaaoksessa. Työntekijät ovat reklamoineet puuttuvista tai virheellisesti maksetuista palkoista, ja niiden selvittely on teettänyt valtavasti lisätyötä palkkahallinnossa. Talpaan on palkattu lisää henkilökuntaa, mutta uusia ongelmia on ilmennyt sitä mukaa, kun entisiä on saatu korjattua.

Talpan linjat tukossa

Virhetilanteissa henkilöstöä on ohjeistettu ottamaan yhteyttä palkanlaskentaan.  

Kesäkuun puolivälissä taloushallinnossa oli yli 10 000 palkanmaksuun liittyvää lukematonta viestiä. Heinäkuussa ruuhkaa oli saatu purettua, mutta palkkavirheiden määrä oli korjaustoimista huolimatta edelleen kasvussa.

Puhelimitse Talpaan on saanut yhteyden vain sattumalta. Hädissään työntekijät ovat kääntyneet luottamusmiesten puoleen. Helsingin palvelukeskus liikelaitoksen JHL:n pääluottamusmies Eija Paananen purkaa elokuun alussa omaa sähköpostitulvaansa.

pääluottamusmies Eija Paananen
Pääluottamusmies Eija Paanasen sähköposti on täyttynyt ilman palkkaa jääneiden työntekijöiden yhteydenotoista. Hän vaatii kaupunkia toimimaan ongelmien selättämiseksi.

– Ennen vuosilomaani sain kymmeniä palkanmaksuun liittyviä yhteydenottoja, ja loman aikana viestejä on tullut lisää.

Yksi yhteyden ottaneista on ruokapalvelusastaava Heidi Immonen, joka oli yhden päivän aikana soittanut Talpaan 16 kertaa mutta ei ollut päässyt läpi.

– Kun rahaa ei maksettu, alkoi työläs selvittely.Ruokapalveluvastaava Heidi Immonen

– Irtisanouduin kaupungilta 6. kesäkuuta ja odotin lomarahaa ja loppupalkkaa heinäkuun puolivälissä. Kun rahaa ei maksettu, alkoi työläs selvittely.

Immonen laskee käyttäneensä noin puolitoista päivää asian hoitamiseen. Heinäkuun viimeisenä raha oli tilillä, mutta palkkatositetta hän joutui vielä erikseen pyytämään.

– Kysymys ei ollut kovin isosta summasta, vaan periaatteesta. Olin työni tehnyt ja palkkani ansainnut.

Tyttöystävä lainasi rahaa

Myös ruokapalvelutyöntekijä Elias Vaaramaa yritti lukuisia kertoja soittaa Talpaan – tuloksetta. Myöskään sähköpostiviesteihin ei vastattu ensimmäistä automaattivastausta lukuun ottamatta.

– Asun kaupungin työsuhdeasunnossa. Vuokra on 750 euroa kuussa, mutta toukokuun palkasta oli pidätetty vuokraa toista tonnia, hän kertoo.

Elias Vaaramaa
Elias Vaaramaa asuu Helsingin kaupungin työsuhdeasunnossa. Hänen palkastaan pidätettiin toukokuussa liikaa vuokraa.

Kun Vaaramaalle lopulta vastattiin, hänelle kerrottiin, että puuttuva summa, 240 euroa, on maksettu tilille 10. kesäkuuta.

– Tarkistin asian. Tililleni suoritus ei ollut tullut, eikä siitä löytynyt merkintää myöskään Sarastiasta.

Vaaramaa oli yhteydessä Eija Paanaseen. Luottamusmiehen neuvosta hän vaati virheen korjaamisen lisäksi seitsemän prosentin viivästyskoron maksamista.

– Loppujen lopuksi liikaa peritty summa maksettiin tilille 22. kesäkuuta, mutta mitään dokumenttia siitä en ole tähän mennessä saanut.

Elias Vaaramaa
Ilman tyttöystävän apua Elias Vaaramaan tili olisi mennyt miinukselle työnantajan virheen takia.

Vaaramaan heinäkuun tilin yhteydessä maksettiin myös viivästyskorko, kokonaiset kaksi senttiä.

– Olin onnekas, sillä kyse ei ollut valtavasta summasta. Sain tyttöystävältä hiukan rahaa lainaksi kesäkuussa, joten pärjäsin, mutta asian selvittely vaati paljon työtä.

Tulorekisterin tiedot päin mäntyä

Nuorisotytöntekijä Esa Suomisen palkanmaksuun liittyvät ongelmat ovat monta kertaluokkaa pahemmat kuin Immosen ja Vaaramaan. Ne johtuvat suureksi osaksi tietokatkoista, jotka alkoivat, kun Suominen teki covidista toivuttuaan muutaman viikon 50-prosenttista työaikaa helmikuussa.

– Osa-aikainen sairausloma on jäänyt tietoihini kummittelemaan. Siitä lähtien palkoissa on ollut virheitä, esimerkiksi maaliskuussa sain vain puolikkaan palkan, vaikka tein sataprosenttista työaikaa.

Esa Suominen
– Palkkasotku on vaikuttanut perheen arkeen ja kesäsuunnitelmiin. Myös oma terveys on asian takia vaakalaudalla, Esa Suominen sanoo.

Lisäksi työnantaja on ilmoittanut verottajan tulorekisteriin pienemmät tulot kuin mitä Suomiselle on todellisuudessa maksettu. Varhaisin virhemerkintä löytyy jo vuodelta 2019, siis kauan ennen Sarastia-ohjelman käyttöönottoa. Myös tänä vuonna palkkarekisteriin on ilmoitettu virheellisiä tietoja.

– Joudun luultavasti maksamaan takautuvasti veroja. Sekin vielä kaiken muun sotkun lisäksi.Nuoriso-ohjaaja Esa Suominen

– Siksi joudun maksamaan takautuvasti veroja. Tämäkin vielä kaiken muun sotkun lisäksi, hän manailee.

Koska kyse on työnantajan virheestä, Suominen uskoo saavansa verottajalta mahdollisuuden maksaa erissä. Silti monilapsisen perheen talous on tiukoilla.

– Pikavippejä en ole ottanut, vaan olen asioinut kaupungin henkilöstökassassa. Se on turvallisempi vaihtoehto, ja kassan kanssa voi neuvotella. Tosin sielläkin on liimiittiraja.

Näkkileivälläkö pitäisi elää?

Suomisen huhtikuun palkan kaupunki maksoi viisi päivää myöhässä. Myös siinä oli usean sadan euron vaje. Kaupunki korjasi asian mutta maksoikin liikaa, joka piti tietenkin maksaa pois.

– Rahat olivat kuitenkin menneet laskuihin ja ruokaan. Oli turvauduttava uudestaan henkilöstökassaan.

Ongelmat eivät jääneet vielä siihenkään: toukokuussa Suomisen tilille tupsahti 1 800 euroa, tulorekisteriin tehdyn ilmoituksen mukaan hänelle maksettiin 1 184 euroa ja Talpan tiedoissa summa oli 1 564 euroa.

Esa Suominen
Esa Suominen on käyttänyt lukemattomia tunteja palkkasotkun selvittämiseen. Hän vaatii kaupunkia korvaamaan vahingon ja asian selvittelyyn käytetyn oman ajan.

– Todella sekavaa. Kesäkuussa Talpa ilmoitti bruttopalkaksi 3 200, mutta en tiedä mistä se koostuu. Lomarahaa se ei ollut, koska se maksettiin heinäkuun tilin yhteydessä.

Palkanmaksusotkun takia Suominen on joutunut ottamaan lyhennysvapaata aiemmin ottamastaan luotosta syyskuulle asti. Todennäköisesti hän joutuu pyytämään jatkoaikaa vuoden loppuun.

– Näkkileivälläkö tässä on tarkoitus elää, hän ihmettelee.

Henkilöstön varoituksia ei kuultu

Kaiken tämän sekoilun jälkeen Suominen sanoo menettäneensä luottamuksen Helsingin kykyyn selvitä tärkeimmästä työnantajavelvoitteestaan – palkanmaksusta.

Riikka Valkonen on samaa mieltä. Häntä harmittaa myös se, että aiemmin arkijärjellä ymmärrettävät palkkanauhat ovat Sarastia-järjestelmään siirtymisen jälkeen muuttuneet liki käsittämättömiksi.

– Nyt niiden tulkitseminen on todella haastavaa, on plussaa ja miinusta ja ihan ihmeellisiä asioita, joita kukaan ei pysty selittämään auki.

Kesäkuussa neljä JHL:n jäsentä teki työnantajastaan rikosilmoituksen Helsingin poliisille.

Kesäkuussa Valkonen, Suominen ja kaksi muuta sotkuihin tympääntynyttä JHL:n jäsentä tekivät työnantajastaan rikosilmoituksen Helsingin poliisille. Oikeus tekee aikanaan ratkaisun, jos rikosilmoitus johtaa syytteeseen.

Vahingonkorvausten lisäksi Riikka Valkonen vaatii, että Sarastia-palkanmaksujärjestelmän hankinnan valmistelleet viranhaltijat kantavat vastuun päätöksestä.

Norsunluutorniin helppo eristäytyä

Valkosen mielestä uusi palkanmaksujärjestelmä olisi pitänyt pilotoida paremmin ja varata aikaa palkanlaskijoiden kouluttamiseen.

– Vaadin myös sitä, että kaupunki kustantaa henkilön, joka pyynnöstä selittää työntekijöille, mitä palkkanauhan tiedot tarkoittavat. Omat taitoni varapääluottamusmiehenä eivät siihen riitä.

Valkonen epäilee, että norsunluutornista käsin on vaikea hahmottaa, miten merkityksellisestä asiasta on kyse.

– Useimmat meistä elävät palkan varassa. Lisäksi se vaikuttaa moneen etuuteen, kuten asumistukeen.Varapääluottamusmies Riikka Valkonen

– Useimmat meistä elävät palkan varassa. Lisäksi se vaikuttaa moneen etuteen, vaikkapa yksinhuoltajalle maksettavaan asumistukeen. Kun virhe tapahtuu, se kertaantuu moninkertaisesti, hän muistuttaa.

Myös ammattiliitto JHL on useaan otteeseen vaatinut kaupunkia korjaamaan palkanmaksussa esiintyneet puutteet ja palkkaamaan lisää henkilöstöä, jotta palkkasotku voidaan korjata.

Lisäksi Helsingin yhteisjärjestö JHL moittii kaupunkia palkkakatastrofista ja vaatii välittömiä toimia sen ratkaismiseksi. Lisäksi se vaatii kaupunkia korvaamaan viivästyksistä ja virheistä työntekijöille aiheutuneet taloudelliset vahingot sekä hyvittämään heille aiheutuneen henkisen kärsimyksen.